Työelämä muuttuu nopeammin kuin järjestelmät sen ympärillä
Suomalainen yhteiskunta on rakennettu aikana, jolloin työelämän perusyksikkö oli vakituinen työsuhde. Koulutusjärjestelmä koulutti ammattiin, työnantaja palkkasi osaajan ja työura saattoi jatkua saman työnantajan palveluksessa vuosikymmeniä. Tänään maailma näyttää hyvin erilaiselta, ainakin meidän näkökulmastamme. Yritysten toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan. Teknologinen kehitys, tekoäly, kansainvälinen kilpailu, geopoliittiset kriisit ja jatkuvasti muuttuvat markkinat pakottavat yrityksiä tekemään päätöksiä yhä lyhyemmällä aikajänteellä. Harva yritys pystyy enää ennustamaan liiketoimintansa tarpeita vuosiksi eteenpäin.
Samalla syntyy ilmiö, josta puhutaan edelleen liian vähän: yritykset tarvitsevat osaamista enemmän kuin koskaan, mutta eivät välttämättä pysty palkkaamaan osaajaa vakituiseen työsuhteeseen.
Osaajapula ei aina tarkoita rekrytointia
Julkisessa keskustelussa puhutaan usein työvoimapulasta ja rekrytointihaasteista. Todellisuudessa monen yrityksen ongelma ei ole se, ettei osaajia löytyisi. Ongelma on se, ettei yrityksellä ole mahdollisuutta sitoutua pitkäaikaisiin henkilöstökustannuksiin. Kasvuyritys voi tarvita markkinoinnin, myynnin, datan, tekoälyn, HR:n tai kansainvälistymisen asiantuntijaa, mutta vain muutamaksi kuukaudeksi tai tiettyyn projektiin. Toisinaan osaamista tarvitaan vain muutama päivä kuukaudessa. Tällöin vakituinen rekrytointi ei ole yritykselle järkevä tai edes mahdollinen ratkaisu. Tämä kehitys kasvattaa jatkuvasti asiantuntijoiden, freelancereiden, yrittäjien ja verkostomaisesti toimivien osaajien merkitystä. Tällä hetkellä heidän osaamiselleen on syntynyt eräänlainen tyhjiö, koska työelämän rakenteet eivät ole uudistuneet samassa tahdissa kiihtyvän kehityksen kanssa.
Tulevaisuudessa yhä useampi työllistää itse itsensä.
Moni pitää yrittäjyyttä edelleen poikkeuksena. Todellisuudessa siitä on tulossa monelle normaali tapa tehdä työtä.
Kyse ei välttämättä ole perinteisestä yrittäjyydestä, jossa rakennetaan suurta yritystä ja palkataan henkilöstöä. Kyse voi olla oman osaamisen tuotteistamisesta, projektien toteuttamisesta useille asiakkaille tai asiantuntijapalveluiden myymisestä verkostomaisesti. Myös yrittäjyyteen liittyvät joustot ja työelämän ja yrittäjyyden yhdistäminen luovat suuria haasteita asiantuntijoille. Julkiset rakenteet ja tukijärjestelmät eivät ole uudistuneet, eivätkä tunne tätä yhdistelmää. Olet joko yrittäjä tai työntekijä. Kaikki ratkaisut näiden vaihtoehtojen ulkopuolella, tuovat työntekijälle valtavia henkilökohtaisia toimeentuloon liittyviä riskejä, joita harva haluaa ottaa muutenkin epävarmassa markkinatilanteessa.
Tulevaisuuden tärkeimpiä työelämätaitoja eivät ehkä olekaan vain ammattiosaaminen tai tutkinto.
Yhtä tärkeitä ovat:
- oman osaamisen tunnistaminen
- henkilökohtaisen asiantuntijabrändin rakentaminen
- verkostoituminen
- myynti- ja neuvottelutaidot
- kyky oppia jatkuvasti uutta
- kyky toimia epävarmuudessa
Monia näistä taidoista ei kuitenkaan opeteta riittävästi, eikä niihin ole järjestelmän tasolta kannustimia.
Koulutusjärjestelmä valmistaa edelleen eilisen työmarkkinoille
Suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman parhaimmistoa monessa asiassa. Silti sen taustalla oleva oletus työelämästä on pitkälti sama kuin vuosikymmeniä sitten. Nuori opiskelee ammatin tai tutkinnon, hakee työpaikkaa ja siirtyy työntekijäksi organisaatioon.
Mutta mitä tapahtuu, jos merkittävä osa tulevaisuuden työstä syntyykin yrittäjämäisesti, projekteissa, verkostoissa ja itsensä työllistämisen kautta? Kuinka moni opiskelija oppii koulussa myymään osaamistaan? Kuinka moni oppii rakentamaan asiakasverkostoa? Kuinka moni ymmärtää, miten oma asiantuntijuus muutetaan palveluksi, josta joku on valmis maksamaan?
Jos näitä taitoja ei opeteta, vaarana on, että koulutamme osaavia ihmisiä työmarkkinoille, joita ei enää ole olemassa siinä muodossa kuin järjestelmämme olettaa.
Julkinen sektori yrittää ratkaista eilisen ongelmia
Sama haaste näkyy työllisyyspalveluissa. Monet työllistymistä edistävät toimet perustuvat edelleen ajatukseen, että työnhakija etsii avointa työpaikkaa ja työnantaja palkkaa hänet vakituiseen työsuhteeseen. Todellisuus on kuitenkin monimutkaisempi. Yhä useammin työ syntyy yhteistyöstä, projekteista, verkostoista, kevytyrittäjyydestä, asiantuntijapalveluista ja määräaikaisista tarpeista. Jos järjestelmät mittaavat onnistumista vain perinteisten työsuhteiden kautta, ne voivat jäädä kauas siitä todellisuudesta, jossa yritykset ja osaajat jo toimivat.
Tarvitsemme uuden työelämäajattelun
Työ ei ole katoamassa. Työsuhteiden muodot muuttuvat. Yritykset tarvitsevat edelleen osaajia. Osaajat tarvitsevat edelleen toimeentuloa. Mutta yhä useammin kohtaaminen tapahtuu joustavien verkostojen, projektien ja asiantuntijapalveluiden kautta.
Siksi meidän pitäisi lakata valmentamasta ihmisiä vain työnhakijoiksi. Sen sijaan meidän pitäisi auttaa heitä rakentamaan kykyä luoda oma työnsä, tunnistaa oma arvonsa ja myydä osaamistaan muuttuvilla markkinoilla. Kysymys ei enää ole siitä, tuleeko työelämä muuttumaan. Se on jo muuttunut.
Kysymys kuuluu, kuinka nopeasti koulutusjärjestelmä, työllisyyspalvelut ja yhteiskunnalliset rakenteet uskaltavat muuttua sen mukana. Muutosta ei tarvitse vain seurata – sitä voi myös rakentaa.
Työelämän murros ei ole tulevaisuuden ilmiö. Se tapahtuu parhaillaan ympärillämme. Samalla kun monet järjestelmät etsivät vielä uusia toimintamalleja, yrityksillä on mahdollisuus rakentaa ratkaisuja jo tänään. Me uskomme, että tulevaisuuden työelämä perustuu yhä enemmän joustavaan asiantuntijuuteen, verkostoihin ja kykyyn yhdistää oikea osaaminen oikeaan
tarpeeseen oikealla hetkellä.
Olemme omassa toiminnassamme tunnistaneet tämän muutoksen jo varhain. Kehitämme määrätietoisesti toimintamalleja, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää korkeatasoista asiantuntijaosaamista ilman raskaita rakenteita tai pitkiä sitoumuksia. Samalla tarjoamme kokeneille ammattilaisille mahdollisuuden rakentaa uudenlaisia työuria oman osaamisensa ja kiinnostuksensa pohjalta.
Hyvä esimerkki uudenlaisesta joustavasta johtajuudesta on Suomen Henkilöstötalon Strategiajohtaja ja Interim Executive, Susanna Laajava.
Kun yrityksen kasvu junnaa, markkina muuttuu nopeasti tai strategian jalkauttaminen sakkaa, yritys ei välttämättä tarvitse uutta pysyvää, kokenutta ja kovapalkkaista johtajaa, vaan henkilön, joka tarttuu toimeen välittömästi.
Susanna voidaan tuoda organisaatioon ratkaisemaan tarkkarajaisia ongelmia: viemään läpi kaupallisen kasvun ja Go-to-Market-strategian pullonkauloja tai tuomaan selkeyttä organisaation muutosvaiheisiin säännellyillä terveys- ja teknologia-aloilla. Kun ongelma on ratkaistu ja uusi suunta on vakaa, hän siirtyy seuraavaan haasteeseen. Uskomme, että tulevaisuuden kilpailukyky ei synny siitä, kuinka paljon organisaatiolla on pysyviä resursseja, vaan siitä, kuinka nopeasti se pystyy löytämään, yhdistämään ja hyödyntämään oikeaa osaamista.
Siksi emme jää odottamaan työelämän muutosta. Rakennamme sitä jo nyt.
